postimage-2884

Omiin kokoelmiin perustuvat näyttelyt

Ahvenanmaan taidemuseo toivottaa kävijät tervetulleiksi tutustumaan uusittuihin tiloihin ja uuteen kokoelmanäyttelyyn. Taidemuseo esittelee ahvenanmaalaista taidetta laajasta näkökulmasta aina maalauksista ja veistoksista installaatioihin asti. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä, jotka tarjoavat kävijöille uusia taiteellisia näkökulmia ja vaikutteita. Taidemuseo seuraa aktiivisesti nykytaiteen kehitystä ja pyrkii toimimaan taiteilijoiden ja taideyleisön kohtaamispaikkana.

Uudessa kokoelmanäyttelyssä teokset ovat esillä temaattisesti, mikä antaa ahvenanmaalaiselle taiteelle uuden perspektiivin ja kontekstin. Näyttelyn teemoina ovat Karl Emanuel Jansson, Eläinten taikaa, Kun Katseet Kohtaavat, Ihmisen Jälkiä ja Busis huone lapsille.

 

KARL EMANUEL JANSSON 

Karl Emanuel syntyi 1846 köyhään talonpoikaisperheeseen Pålsbölessä, Ahvenanmaan Finströmissä. Liian heiveröisenä raskaisiin maatalon töihin hän sai mennä pitäjänmaalarin oppiin, missä hänen intohimonsa taiteeseen heräsi jo nuorella iällä.
Rovasti Frans Petter von Knorringin avustuksella hänestä tuli ensimmäinen Suomen Taiteilijayhdistyksen löytämä ja taloudellisesti tukema ahvenanmaalainen lahjakkuus. Tämä mahdollisti hänen taideopintonsa Turussa, Tukholmassa ja Dûsseldorfissa, joka oli Euroopan taidepääkaupunki kahden vuosikymmenen ajan.

Karl Emanuel Jansson sai kiihkeästi kaipaamaansa tunnustusta vasta kuolinvuoteellaan. Molemmat hänen työnsä Ristiässä (Klöveress) ja Talmannen palkittiin Wienin maailmannäyttelyssä, ja taiteilija itse hyväksyttiin arvostetun Pietarin taideakatemiaan jäseneksi. Pian tämän jälkeen taiteilija menehtyi vasta 28-vuotiaana. Taiteilijaelämän vaikeat olosuhteet altistivat Karl Emanuelin tuberkuloosille, joka koitui hänen kohtalokseen.

Vaatimattoman taustansa vuoksi hän kykeni kuvaamaan ainutlaatuisen aidosti ja sielukkaasti talonpoikaiselämän interiöörejä ja tapoja. Hän oli hienostunut koloristi ja valon maalaaja, jonka muotokuvat ja talonpoikaisaiheiden kuvaukset kuuluvat eittämättä suomalaisen aikalaistaiteen parhaimmistoon. Janssonin varhainen poismeno oli suuri menetys suomalaiselle maalaustaiteelle.

 

ELÄINTEN TAIKAA

Eläimissä on jotain taianomaista, joka vetää puoleensa, viehättää, pelottaa ja hämmästyttää. Eläimillä on merkittävä paikkansa taidehistoriassa, aina ensimmäisistä luolamaalauksista meidän päiviimme saakka jokaisella kulttuurilla on ollut oma tapansa kuvata eläimiä.

Ahvenanmaan taiteelle on leimallista läheinen suhde luontoon ja eläinmaailmaan. Eläinaiheita on kuvattu hyvin monella eri tavalla, idealisoimalla, realistisesti ja nykyisin myös kantaa ottaen. Ahvenanmaan taidemuseon kokoelmissa on ennen kaikkea aitoja ja arkisia kuvauksia Ahvenanmaan eläimistä, mutta mukaan mahtuu myös harvinaisia eksoottisia eläimiä ja mielikuvituksen lentoon saavia petohahmoja.

 

KUN KATSEET KOHTAAVAT

Katseen viestit ovat hiljaisia. Suuri osa viestinnästämme on intuitiivista ja tapahtuu kehonkielen ja kasvonilmeiden välityksellä. Ihmisen kasvot puhuvat omaa kieltään, sillä ilmeet välittävät lähes loputtoman määrän erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Muotokuva voi palvella monia eri tarkoituksia ja herättää monia kysymyksiä. Kuka muotokuvassa puhuu? Kuvan malli vai taiteilija? Ehkä sinä itse?

Kautta koko taidehistorian ajan ihmistä ovat kiehtoneet sekä omat että toisten muotokuvat. Muotokuvamaalauksen tarkoituksena on yleensä ollut kertoa vauraudesta ja tiettyyn joukkoon kuulumisesta. Kun valokuvakamerat ja myöhemmin matkapuhelimet tulivat käyttöön, lomamatkoilla ja muissa tilanteissa otetut omakuvat ja niiden jakaminen täyttävät nykyään saman tarkoituksen.

 

IHMISEN JÄLKIÄ

Vanha linna, joka voisi kertoa monta tarinaa, kuvaus kallellaan olevasta kanalasta, arkkitehtipiirustus tai yksinkertainen maalaistalo maaseudulla– kaikki niistä kantavat muistoja mukanaan. Muistoja ajasta, joka on ollut tai on yhä. Rakennettu maisema kantaa paitsi ihmisen käden jälkiä myös viitteitä oman aikakautensa arvostuksista.

Taiteilijat ovat kuvanneet rakennettua maisemaa ja kaupunkinäkymiä jo 1800-luvun alussa, jolloin kansantaiteilija Carl Kuhlman koristeli talonpoikien salien seinät kaupunkien ja linnojen kuvilla. Ahvenanmaalla rakennushistorialla on ollut keskeinen rooli, ja se on leimannut identiteettiämme. Taide todistaa tästä yhä edelleen taiteilijoiden jatkaessa näiden ihmisen jälkien kuvaamista. Aiheet moniin Ahvenanmaan taidemuseon kokoelmien teoksista ovat löytyneet rakennetusta maisemasta, jossa korostuvat pikemminkin maaseudun rakennukset kuin kaupunkitila.

 

BUSISHUONE

Nuorempia vierailijoita varten löytyy nyt Busishuone. Siellä voi tehdä löytöjä ja saada elämyksiä, pohdiskella ja filosofisoida taiteen piirissä. Tule kierrokselle museoon ja kuuntele, mitä taide tahtoo kertoa juuri sinulle! Näetkö jonkun taulun, jonka uskot maistuvan hyvältä? Tai jonkun joka varmasti haisee tosi pahalta? Koe taide kaikilla aisteillasi!

bg_right
  • Ålands landskapsregering